Eduskuntavaaleihin vaikuttavat lakiehdotukset
Viime viikolla eduskunta käsitteli kolme hallituksen esittämää lakiehdotusta. Kaikki kolme esitystä muuttavat käytäntöjä eduskuntavaaleissa huomattavasti jos ne hyväksytään sellaisinaan. Kaikki lakiehdotukset siirrettiin perustuslakivaliokuntaan, mutta mistä näissä ehdotuksissa sitten oikein oli kyse? Arkadianmäki kokosi muutokset ja näiden mahdolliset vaikutukset yhden otsikon alle.
Esitys puoluelain, ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain ja rahankeräyslain muuttamisesta
Esityksen tavoitteena on tehdä puoluerahoituksesta avoimempaa ja ehkäistä korruptiota. Lakimuutos tekisi puolueen vastaanottamasta tuesta läpinäkyvämpää ja estäisi tuen vastaanottamisen joiltain julkisyhteisöiltä. Esityksen toteutuessa laki estäisi myös ulkomaisen tuen vastaanottamisen ehdokkailta. Lisäksi lakimuutos asettaa euromääräisiä rajoja tuille. Puolue, puolueyhdistys ja puolueen lähiyhteisö ei saa vastaanottaa vuodessa enempää kuin 30 000 euron arvosta tukea yhdeltä taholta. Yksi taho saa tukea puoluetta vaalikaudella 120 000 euron arvosta. Summa on valtava. Puoluelakiin lisättäisiin myös säännös mahdollisuudesta periä takaisin puoluetukea mikäli puolue laiminlyö sille kuuluvan velvollisuuden. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan puoli vuotta ennen 2011 -vuoden eduskuntavaaleja.
Lain tavoitteeksi hallitus on asettanut poliittisen toiminnan luottamuksen parantumisen ja tätä kautta myös äänestysaktiivisuuden positiivisen kehityksen. Toteutuessaan lakimuutos selkeyttää ihmisten käsitystä siitä, mistä raha puolueille tulee ja puolueiden sidosryhmät tulevat paremmin esiin. Lain valvonta tulisi arvion mukaan maksamaan kertaluonteisten kustannusten osalta 500 000 – 700 000 euroa ja vuosittaisten kulujen arvioidaan olevan noin 400 000 – 500 000 euroa. Korruption kitkeminen tuntuu kalliilta. Esityksen toteutuessa kuluja tulisi myös puolueille. Ehdotetut säännökset kirjanpitoon, tilintarkustukseen ja tilinpäätökseen liittyen aiheuttaisivat kustannuksia, mutta nämä kulut eivät vaikuta merkittäviltä puolueiden kannalta.
Esitys laiksi vaalilain muuttamisesta
Paljon huomiota saanut eduskuntavaalien siirtäminen ei ainakaan selkeytä tilannetta äänestäjien näkökulmasta. Onko ehdotus lakimuutoksesta tarpeellinen jos se aiheuttaa seuraavan viidentoista vuoden aikana yhtä paljon poikkeuksia kuin säännönmukaisuutta?
“Seuraavien 15 vuoden aikana toimitettavien säännönmukaisten eduskuntavaalien vaalipäivä siirtyisi pääsiäisen vuoksi huhtikuun kolmannesta sunnuntaista huhtikuun toiseen sunnuntaihin vuonna 2019 ja huhtikuun ensimmäiseen sunnuntaihin vuonna 2023.”
Lisäksi hallituksen esityksessä todetaan vaalipäivän muutoksen tekevän vaalivuoden valtiontalouden kehysten ja talousarvioesityksen valmisteluprosessista kireän. Esitetystä muutoksesta on vaikea löytää mitään positiivista. Johtopäätöksen valossa julkisuudessa esiintyneet perustelut laille vaikuttavat hatarilta, koska vaalipäivän siirrosta koituisi enemmän haittoja kuin hyötyjä. Ehdokkaiden viikolla, kahdella tai kolmella pidentyvä aika kampanjoida ei ole riittävä peruste. Julkisessa keskustelussa pidentyneen ajan kampanjoida sekä mahdollisesti paremman sään vaalipäivänä on oletettu vaikuttavan äänestysaktiivisuuteen sitä nostaen. Esityksessä on tarpeellinen muutos omaishoitajan mahdollisuudesta äänestää työtehtävissä.
Esitys Suomen perustuslain 25 §:n, vaalilain ja puoluelain 9 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan vaalipiirien säilyttämistä ja äänestyksen kohdistuvan oman vaalipiirin ehdokkaisiin voimassa olevan lain mukaisesti. Lakimuutoksen tarkoituksena on parantaa äänioikeutetun asemaa tekemällä yksittäisestä äänestä merkittävämmän riippumatta siitä, missä vaalipiirissä ääni on annettu.
“Puolueiden saamat paikat jaettaisiin vaalipiireihin käyttäen Hare-Niemayerin menetelmää. Jaon pääsääntönä on, että kunkin puolueen koko maassa saama paikkamäärä jaetaan vaalipiireihin samassa suhteessa kuin puolueen koko maassa saamat äänet jakautuvat vaalipiirien kesken. Jos puolue on saanut jossakin vaalipiirissä esimerkiksi 10 prosenttia koko maassa saamistaan äänistä, se saisi kyseisessä vaalipiirissä myös 10 prosenttia koko maassa saamistaan paikoista.”
Vaaliliittojen kieltämisen vaikutus voi heikentää joidenkin puolueiden asemaa tulevaisuudessa ja tätä ei ole kirjattu ylös esityksen mahdollisiin vaikutuksiin esityksen perusteluissa. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa toteutui 22 vaaliliittoa, joista yhdessätoista oli mukana Perussuomalaiset ja kuudessa Kristillisdemokraatit. Lakia valmisteltaessa vaaliliittojen vaikutuksen huomiotta jättäminen epähuomiossa tai tarkoituksella voi aiheuttaa yllätyksen vuoden 2015 vaaleissa.
Lähteet: www.om.fi ja www.eduskunta.fi
