Vaalirampa hallitus tulee kalliiksi
Puuduttava taistelu ensi vuoden eduskuntavaalien äänistä on alkanut. Maan tavan mukaisesti hallituspuolueet määrittävät hetken, kun vaikeat päätökset jätetään seuraavalle hallitukselle. Äänestäjien käyttäytymiseen oletettavasti vaikuttavat ja oppositiolle vaaleissa aseiksi kelpaavat asiat siirretään tulevaisuuteen. Vastuunpakoilu alkaa, kun pelko äänestäjien poliittisen muistin kestosta vaaliuurnille asti voittaa vastuuntunnon.
Pahimmassa tapauksessa hallituspuolueiden kansanedustajien selkärangat katkaiseva pelko vahingoittaa koko maata. Pelko voittaa tarvittavien päätösten kiireellisyydestä ja yhteiskunnallisesta merkittävyydestä huolimatta. Kansantalouden tila vaatii koko eduskuntaa, hallituspuolueita ja varsinkin ministereitä tekemään kipeitä päätöksiä. Uutta Nokiaa ei ole kulman takana ja vientiin tukeutuvan talouden tukipilari on rapautunut pahasti. Pudotusta edeltävä taso saavutetaan pitkällä aikavälillä ja sitä ennen vyötä on pakko kiristää. Vientiteollisuuden rakenteesta johtuen on epäselvää kuinka vienti elpyy muun maailman talouden nousun myötä.
Uusi vaalilaki antaa kansanedustajille hieman lisää aikaa kampanjoida. Vaalipäivän siirtoa perusteltiin sillä, että sääolot olisivat vaikuttaneet negatiivisesti kansalaisten äänestysaktiivisuuteen. Vaalilakia muutettaessa kansanedustajat unohtivat itsekriittisyyden. Kansalaisten räikeä aliarviointi on yksi alhaisen äänestysaktiivisuuden syistä. Esimerkiksi pääministeri Matti Vanhasen kommentti siitä, että hallituksen keskeneräiset asiat eivät kuulu lehtien palstoille muistuttaa enemmän Venäjän ja Kiinan tapaa arvioida lehdistön ja kansan merkitystä poliittisessa keskustelussa.
Vastuullinen hallituskoalitio tekisi päätökset tulevista vaaleista välittämättä, kantaisi äänestäneen kansan heille myöntämän mandaatin kunnialla ja avaisi poliittisen keskustelun vaalipoteroiden hätäisen kaivamisen sijaan. Tilannetta voi verrata pörssiyhtiöön, jossa osakkaat valitsevat hallituksen valvomaan omia etujaan. Laki vaatii läpinäkyvyyttä ja pörssinoteeratussa yrityksessä laki myös vaatii hallitusta tiedottamaan yhtiöön vaikuttavista asioista. Tällä hetkellä pörssiyhtiöt toimivat läpinäkyvämmin kuin maan hallitus. Mitä se kertoo demokratian tilasta Suomessa?
