Verkkolehti Arkadianmäki
Luette Arkadianmäen neljättä numeroa. Lehden julkaiseminen ainoastaan verkossa tekee lukijoiden ja heidän tottumustensa seuraamisesta yksinkertaisen ja selkeän asian. Googlen tarjoama Analytics -palvelu kertoo sivulatauksista, uusista ja vanhoista kävijöistä, sisällön suosiosta ja vaikka hakusanat, joilla lehti on verkosta löydetty. Edellisen ja samalla kolmannen numeron jälkeen Arkadianmäen lukijoista uusia oli noin 70%. Uudestaan kolmatta numeroa oli tullut lukemaan yli puolet edellisten numeroiden lukijoista.
Muutama yli kuukauden vanha artikkeli kerää vieläkin uusia lukijoita. Juuri tämä on yksi Arkadianmäen tavoitteista. Haluamme julkaista juttuja, joista on lukijalle hyötyä normaalia uutista pidemmän aikaa. Suoraan sanottuna: Emme julkaise uutisia lainkaan, vaan pyrimme kertomaan uutisten aiheista pintaa syvemmältä ja avaamaan näkökulmia.
40 vuotta sitten *Carl-Adam Nycop, yksi Expressenin perustajista, uskoi uutisten muuttuvan muodoltaan sellaisiksi, ettei pääasia ole mitä on tapahtanut, vaan miksi niin on tapahtunut. Nycop esitti näkemyksensä Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoululla huhtikuussa 1970. Nycopin näkökulma perinteisen uutistoimittamisen muuttumisesta analyyttisemmaksi perustui kansainvälisiin tietoliikennesateellitteihin ja niiden nopeuttavaan vaikutukseen uutisten saatavuudella mitattuna. Toisin kuitenkin kävi.
Julkaisualan ekosysteemin muutos on ajanut uutisia julkaisevat tahot kilpailemaan keskenään nopeudella myös verkossa. Tämän sivuvaikutuksia puitiin Arkadianmäen ensimmäisessä pääkirjoituksessa, mutta lisättäköön että erään kansainvälisen uutistoimiston toimittajien työn tehokkuus mitataan sekuntikellolla. Uutiset räjähdysmäisen nopeasti kasvavassa julkaisukanavassa internetissä lyhenevät, vaikka samaan aikaan toimittajan tehokkuus on Suomessa maailman huippuluokkaa. Jo ennen internettiä avarakatseinen Nycop toivoi nopean tiedonkulun vaikuttavan journalismiin täysin päinvastaisella tavalla. Hän ilmeisesti näki uutis- ja aikakauslehden risteytyksen tarjoamassa lukijoille analyyttisiä näkökulmia siihen, mitä maailmassa tapahtuu.
Murros ei ole lehtitaloille helppo. Organisaatio keventyy sitä enemmän, mitä suurempi rooli verkkojulkaisulla on. Samaan aikaan mediatalojen johtajien korvista tulee savua, kun erilaisia ansaintamenetelmiä punnitaan. Suurien julkaisijoiden pitää kehittää perinteisen lehden suosiota syöviä verkkojulkaisuja ja pitää osittain uutisiin perustuva paperilehti voitollisena. Suomessa kuljetaan julkaisualalla internetin osalta jälkijunassa, mutta kehitystä on silti vaikea jarruttaa tietyn pisteen jälkeen. Lehtien itse harjoittama protektionismi fyysisen kopion puolesta ei kestä ikuisuutta. Arvioita alan tulevaisuudesta tehdään oikealla ja vasemmalla, mutta otetaan esimerkiksi Bloomberg.comin juttu, jossa Sun Timesin James Tyree arvio paperilehtien valtakauden olevan ohi viimeistään kymmenen vuoden päästä.
Suomessa iso osa uutislehtien päätoimittajista uskoo ratkaisun olevan maksulliset digilehdet. Tämä ei vielä toimi muualla maailmassa, joten vain aika näyttää voiko se toimia kotimaassa. Tuoreempien sukupolvien kielitaito tekee kilpailusta varmasti kansainvälisemmän. iPadin, WePadin tai TheJooJoon kaltaisen päätelaitteen myötä moni saattaa tilata Economistin tai jonkin toisen kansainvälisen viikkolehden Helsingin Sanomien tai Talouselämän sijaan. Kansainvälistymisen lisäksi myös kansallinen uutiskilpailu kiihtyy ja tänä päivänä jopa kotimaisilla radioasemilla on omat ilmaiset uutissivunsa verkossa. Kilpailu ilmaisten uutisia julkaisevien verkkolehtien välillä tulee varmasti olemaan erityisen kireä.
Me Arkadianmäen toimituksessa jaamme Nycopin melkein puoli vuosisataa vanhan optimisin ja pyrimme tarjoamaan analyyttisiä näkökulmia tasaisin väliajoin.
