Edistääkö kylmyys älykkyyttä?
Suomi voitti maailman parhaan maan tittelin Newsweek-lehden viime vuonna julkaiseman tutkimuksen perusteella. Newsweek oli julkaisussaan valinnut kaksi muista tutkimuksen mittareista riippumatonta muuttujaa selittämään joidenkin valtioiden paremmuutta toisiin nähden. Nämä kaksi muuttajaa olivat ilmaston kylmyys ja maan väkiluvun pienuus. Juuri julkaistussa Tieteessä tapahtuu -lehden (1/2011) artikkelissa professori Tatu Vanhanen ottaa maiden ranking-listan suurennuslasin alle ja pyrkii todistamaan teorioitaan niitä ranking-listaan vertaamalla.
Artikkelissaan professori Vanhanen toteaa, että väkiluvulla ei näytä olevan mitään tekemistä maan sijoituksen kanssa, kun Newsweek-lehden tutkimusta verrataan muihin vastaaviin tutkimuksiin. Vertaus muihin tutkimuksiin kylmyyden vaikutuksesta tukee ajatusta kylmän ilmaston positiivisesta vaikutuksesta maahan. “Ei ole kuitenkaan järkevää otaksua, että lämpöerot vaikuttaisivat suoraan yhteiskuntaolojen laatuun. Vaikutuksen täytyy tapahtua jonkin välittävän mekanismin välityksellä”, professori Vanhanen kirjoittaa. Ratkaisuksi professori Vanhanen antaa älykkyyden kehittymisen ilmaston mukaan ja perustelee kansakunnan keskimääräisen älykkyysosamäärän olevan keskeinen syy Newsweek-lehden maavertailun tuloksiin olivat mittarit mitä tahansa.
Professori Vanhanen viittaa Richard Lynnin kylmän ilmaston teoriaan, minkä mukaan “luonnonvalinta on edistänyt keskimääräisen älykkyyden kasvua Afrikan tropiikista kylmiin ilmasto-oloihin siirtyneiden populaatioiden keskuudessa, koska älykkyys auttoi ratkaisemaan kylmien ympäristöolojen aiheuttamia ongelmia”. Vanhanen esittää maavertailun tukevan hänen teoriaansa kansakuntien älykkyysosamäärästä artikkeliin liittämällään regressioanalyysillä.
Analyysissä maiden välistä ranking-listaa verrataan maiden keskimääräiseen älykkyysosamäärään. Joidenkin maiden kohdalla keskimääräinen älykkyysosamäärä on merkittävästi korkeampi kuin sijoitus ranking-listalla. Selittääkseen tämän professori Vanhanen listaa kolmanneksen näistä maista olevan entisiä sosialistisia maita ja useimpien keskimääräiseen älykkyysosamäärään suhteutettuna huonommin listautuneiden valtioiden kärsivän etnisestä väkivallasta, mistä hän väittää keskimääräisen älykkyysosamäärän olevan riippumaton. Maalaisjärjellä ajateltuna maan keskimääräinen älykkyysosamäärä voi olla riippumaton etnisestä väkivallasta tai poliittisesta historiasta vain jos tarkasteluhetki on häviävän lyhyt.
Ensimmäisenä herää kysymys siitä, miten kylmissä oloissa tarkalleen on kamppailtu? Toinen tähän liittyvä ongelma on geneettisen perimän tukema älykkyys ja kuinka pitkän ajan se vaatii manifestoituakseen. Tuntuu järkevämmältä olettaa kansakunnan kokeman paineen määrittelevän elinolojen kehityksen: Mitä syitä Newsweek -lehden vertailussa sijalle 22 sijoittuneen Israelin kansalla on kehittyä älyllisesti? Kylmyys se ei ainakaan ole, mutta vihamielinen ympäristö se voisi olla. Israelia paremmin sijalle 15 sijoittui Etelä-Korea ja lienee selvää, että kylmä ilmasto ei ole kansakunnan älykkyyden ja hyvien elinolojen takana. Tämän perusteella on aiheellista olettaa yleisesti haasteellisen ympäristön olevan suuri vaikuttaja älykkyyden kehittymiselle ja kylmyyden olevan vain yksi osa suurempaa tieteellistä teoriaa.
Tieteessä tapahtuu-lehdessä julkaistun artikkelin yhteenvedossa professori Vanhanen kertoo pyrkineensä osoittamaan, että elinoloja mittaavien indeksien vahvin selittävä tekijä on keskimääräinen kansallinen älykkyysosamäärä, jossa esiintyvä suuri maiden välinen vaihtelu on evoluution tuottama.
Historia kertoo maiden sijoittumista paremmin kuin otos keskimääräisestä älykkyysosamäärästä
Esimerkiksi Pohjois-Amerikan kohdalla voidaan sanoa metsästäjä-keräilijöiden tavalla eläneiden intiaanien asuttaneen maan vapaasti ainakin 1500-luvulle asti. Heillä oli suotuisa ilmasto, runsas määrä riistaa ja matala alueellinen populaatio. Intiaaneilla ei ollut vihamielistä ympäristöä tai muita syitä aloittaa viljelyä. Toisaalta kun kauan tätä ennen Mesopotamian alueella keksittiin viljely, antoi se mahdollisuuden ihmisille pysyä paikallaan. Tämä mahdollisti sivilisaation kehittymisen, kulttuurin kasvun ja todennäköisesti myös keskimääräisen älykkyysosamäärän nousun. Voidaan väittää viljelemään ryhtyneiden kansakuntien saaneen parhaat edellytykset teknologiselle kehitykselle.
Sivilisaation rakentaminen vaatii paikoillaan pysymistä ja seurauksena tiukemmin yhdessä olevalla kansalla on jotain puolustettavaa. Yksinkertaistettuna jollain alalla kehittyneempi naapuri joutui ryöstelyn ja orjuutuksen kohteeksi ellei se pystynyt puolustamaan itseään. Paikoillaan pysyminen antoi syyn aseteknologioiden kehitykselle, millä on merkittävä rooli keksimisen historiassa.
Newsweek-lehden ranking-listan mukainen hyvinvointi on pitkälti rakennettu teollistumisen jälkeen. Nyt muita maita vauraammat maat ovat sitä sotimisen ja kaupanteon vuoksi. Yhdysvalloissa teknologinen kehitys ja keskimääräinen älykkyysosamäärä kasvoi todennäköisesti orjuuden aikana nopeammin kuin vastaava yhteiskunta olisi voinut kehittyä ilman orjuutta. Orjuus mahdollisti sivistyksen ja kulttuurin kasvun valkoiselle osalle väestöstä.
Myös sattumalla on oma merkittävä roolinsa nyky-yhteiskuntien muovautumisen taustalla. Sattumalla on ollut rooli koulutustason nousulle ja näin välillisesti myös keskimääräisen älykkyysosamäärän kohoamiselle.
Päätelmä
Mitä kertovat Mesopotamia, Rooma, Irak, Yhdysvallat ja esimerkiksi Kiina? Ne ovat esimerkkejä kokonaisten kansakuntien noususta kukoistukseen tai niiden unholaan painumisesta. Tämän perusteella historiasta voidaan oppia yksi asia: Syyt nousujen ja laskujen taustalla liittyvät hyvin monimutkaisiin tapahtumaketjuihin ja on aiheellista kysyä onko järkevää vertailla kansojen keskimääräistä (osin arvioihin perustuvaa) älykkyysosamäärää tai esittää sen olevan suuri syy esimerkiksi Newsweek-lehden julkaisemalle maiden väliselle ranking-listalle? Kansojen muovautumista tulee katsoa pidemmällä aikavälillä ja hyväksyä sattuma suurena tekijänä.
Herää kysymys: Mitä emeritus professori Tatu Vanhasen tutkimus palvelee tai kenties tekee mahdolliseksi tulevaisuudessa?
Vastaus otsikkoon: Kylmä ilmasto on voinut edistää kansakunnan älykkyyttä, mutta se ei näytä merkittävältä tekijältä muiden esimerkkien valossa. Kylmyyttä suurempi tekijä on yleisellä tasolla haastava ympäristö, kuten Newsweek-lehden ranking-listaan perustuvissa maakohtaisissa esimerkeissä tässä artikkelissa esitettiin.
Lue professori Vanhasen kirjoitus Tieteessä tapahtuu -lehdessä täältä.
