Talous
Raha ja talous Andersin suvussa ja Yhtynyt Metalli, osa 3
Jörn Donnerin Yhtynyt Metallia ja Andersien sukua käsittelevän sarjan kolmas romaani on nimeltään Jakob ja kylmä rauha (Otava 1979). Suomi on selviytynyt hävitystä sodasta ilman miehitystä. Liittoutuneiden valvontakomissio on lähtenyt pois syyskuun lopulla 1947. Käytännössä komission korvasi Suomeen saapunut neuvostodiplomaattien virta ja voimistunut kommunistien toiminta. Yhtynyt Metalli kasvoi edelleen sotien jälkeen. Konserni muutti sotateollisuuden... »
Viallinen N8 ja Nokian kivijalkakauppa
Nokian brändikauppa sijaitsee Aleksanterinkadulla Helsingissä. Kaupassa valmistaja myy tuotteitaan useita jälleenmyyjiä korkeammilla hinnoilla. Kolme ja puoli viikkoa sitten vertailimme Nokian N8-puhelimen hintoja eri kaupoissa Nokian brändikaupan tulevan asiakkaan kanssa. Kotimaan toivon ainoan kivijalkakaupan tuleva asiakas oletti asiakaspalvelun, ammattitaidon ja asiakaslähtöisyyden olevan erinomaista ja hyväksyi siksi valitsemansa tuotteen selvästi kalliimman hinnan. 18.10.2010 asiakas kävi Aleksanterinkadulla... »
Mitä kuuluu Google?
Google, tuo nörttien rakentama tilkkutäkki, on kehittänyt itsenäisesti ajavaa autoa, vihreää energiaa ja tätä ennen valloittanut suuret hakukone- ja mainosmarkkinat Venäjää ja Kiinaa lukuun ottamatta. Viimeksi mainittujen markkinoiden ottaminen haltuun on tulevaisuuden ongelma, koska nyt Google painii huomattavasti vakavamman ongelman kanssa. Pelissä on asiakkaiden ja kuluttajien luottamus pitkällä aikavälillä. Taustalla on Googlen surkeasti hoidettu... »
Osakeseuranta 13
Sijoittamista 222 päivää tuotolla 23,34 prosenttia Arkadianmäen käyttämä osakepoiminta ei ole aivan yhtä herkkä kuin monet muut sijoittamiseen liittyvät analyysimenetelmät. Perjantain 8. päivänä lokakuuta osakekurssien perusteella kaikki Arkadianmäen salkussa olevat osakkeet ovat plussalla. Eniten on noussut Metso, 34,88 prosenttia. Elisan nousu on ollut 22,43 prosenttia. TeliaSonera on tuottanut 18,67 ja Huhtamäki 18,24 prosenttia. Yli... »
Raha ja talous Andersin suvussa ja Yhtynyt Metallissa, osa 2
Jörn Donnerin Andersin suvusta ja Yhtynyt Metallista kertovan romaanisarjan toinen osa on nimeltään Angelan sota. Sen tapahtumat alkavat vuoden 1943 joulukuussa ja päättyvät vuoden 1945 toukokuun puoleen väliin. Saksa oli antautunut 8.5.1945 ja helatorstaina 19.5. Helsingin Rautatientorilla pidettiin suuri rauhanjuhla. Sodan aikana Angela Anders toimi kielitaitonsa ansiosta lääkintälottana Lapissa saksalaisessa sotasairaalassa. Siellä Angela tapaa... »
Yhtynyt Metalli valmistautuu sotatalouteen
Jörn Donnerin 11-13 osainen romaanisarja käsittelee Andersin suvun vaiheita. Andersien sukuyhtiö on Yhtynyt Metalli. Sen juuret ovat Suomen taloushistoriallisessa muutoksessa, jossa merkantilismi vaihtui liberalismiksi. Muutoksen lähde oli Krimin sota. Tappio osoitti Venäjän keisarille maan jääneen jälkeen talouden ja tekniikan kehityksestä. Keisari Aleksanteri II käski säätämään Suomen suurruhtinaskuntaan liberalistisen lainsäädännön Porvoon valtiopäivillä 1856. Suomesta tehtiin... »
Kirjallisuudessa tulossa vuoroon Jörn Donner
Arkadianmäki on julkaissut yhdeksän rahaa ja taloutta suomalaisessa kaunokirjallisuudessa käsitellyttä artikkelia. Niissä on käsitelty seuraavia kirjoja: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, Volter Kilpi: Alastalon salissa, Eino Leino: Pankkiherroja, Maiju Lassila: Kuolleista herännyt, Pentti Haanpää: Noitaympyrä, Mika Waltari: Surun ja ilon kaupunki, Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, Lassi Sinkkonen: Sumuruisku, Alpo Ruuth: Kotimaa. Seuraavissa numeroissaan Arkadianmäki... »
Mika Waltarin taloustietämys oli hyvä
Mika Waltarin yhdenpäivänromaani, Surun ja ilon kaupunki, alkaa junan saapumisella Helsingin rautatieasemalle ja päättyy samaan paikkaan junan lähtöön. Waltari ei romaanissaan kuvaa niinkään Helsinkiä kuin siellä pysyvästi tai tilapäisesti eläviä ihmisiä. Romaani ilmestyi vuonna 1936 ja sen tapahtumat sijoittuvat vuotta aiempaan aikaan. Vielä nytkin, yli 50 vuoden kuluttua, Waltarin tarkkanäköisyys ja tietämys taloudesta ja... »
Asuntojen hintojen ja vuokrien tilastot ovat vaikea pala uutisvälineille
Kun uusi asuntojen hintoja tai vuokria koskeva tilasto julkaistaan, hämmentyneet kuluttajat saavat lähes poikkeuksetta seurata keskenään aivan päinvastaista uutisointia yhdestä ja samasta tilastosta. Tilastoissa itsessäänkin on puutteita, kuten epätarkkuuksia ja jälkijättöistä informaatiota, mutta uutisointiin liittyvät ristiriidat vaikeuttavat markkinatilanteen hahmottamista monin verroin enemmän. Markkinakäänteiden nopean havaitsemisen tämä ongelma tekee lähes mahdottomaksi, jolloin pieni asuntomarkkinan sisäpiiri... »
Alpo Ruuthin Kotimaa näyttää karut kasvonsa
Helsingin Sörkkään leimautunut Alpo Ruuth kertoo vuonna 1974 ilmestyneessä romaanissaan Reiskan ja Leilan tarinan. Reiska on Pielisen takaa Helsinkiin muuttaneen kuusilapsisen perheen armeijaan lähtöä odottava nuori mies. Leila on taas helsinkiläisen yksinhuoltajaisän ainoa tytär. He molemmat ovat kommunistisen nuorisoliikkeen jäseniä ja tavanneet toisensa vuonna 1962 pidettyjen nuorisofestivaalien, eli Maailman nuorison ja ylioppilaiden VIII maailmankonferenssin... »
Lassi Sinkkosen Sumuruiskussa duunari on duunari
Työläiskirjailija Lassi Sinkkosen romaani Sumuruisku on realistinen kuvaus työläisen elämästä, suhdanteista, taloudellisesta ahneudesta ja tuiki tärkeästä työpaikasta. Sinkkonen ei niinkään kuvaa työtä kuin työorganisaatiota. Tällä valinnalla Sinkkonen tekee romaanistaan ajattoman: ihmisluonteet motiiveineen, pyrkimyksineen ja erikoispiirteineen ovat iättömät. Sinkkosen henkilögallerian yksilöille jokainen lukija voisi antaa oman nimen, jolla olisi vastine reaalielämässä. Sinkkonen halunnee kertoa, että... »
Jönni Lumperista meinasi tulla porvari
Maiju Lassilan vuonna 1916 julkaistu romaani Kuolleista herännyt alkaa samasta paikasta kuin Eino Leinon Pankkiherroja, eli Helsingin Katajanokan satamasta. Lassilan päähenkilö on väärentämätön rantajätkä Jönni Lumperi vastakohtana Leinon varakkaille herrasmiehille. Jönni Lumperin paras tuttu oli Helsingin suurporvareihin lukeutuva kauppaneuvos Jöns Lundberg. Häntä Jönni piti kaimanaan. Vaikka kauppaneuvos, komersrootti kuten Jönni häntä nimitti, oli oikea... »
Eino Leinon kuvaus pankkiherroista kestää aikaa
Suomen saatua oman rahan vuonna 1860 alkoi myös pankkilaitos kehittyä. Ensimmäinen liikepankki, Suomen Yhdyspankki, perustettiin 1862. Vuonna 1913 Suomessa toimi 18 liikepankkia. Niiden lisäksi pankkitoimintaa hoitivat osuuspankit, säästökassat ja mm. Hypoteekkiyhdistys. Suomen Pankki oli perustettu jo vuonna 1811 Turkuun nimellä Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori. Vaikka pankkien osuus kansantaloudessa ei ollut yhtä suurta kuin nykyisin,... »
Yhteiskunta kesyttää seitsemän veljestä ja alkaa valaa kivijalkaa suomalaiselle kilpailukyvylle
Kustaa Vaasan päätökset 1500-luvulla vaikuttivat voimakkaasti Aleksis Kiven seitsemän veljeksen elämään. Kun Kustaa Vaasa asetti tavoitteekseen kirkon uudistamisen ja Rooman katolisen vaikutuksen vähentämisen, niin siinä häntä auttoivat paavinvallan arvostelija Martti Lutherin teesit. Jukolan Juhania ja hänen veljiään tuli koskemaan Lutherin näkemys, jonka mukaan jokaisen oli kyettävä lukemaan Raamattunsa itse. Se edellytti paitsi suomen kieltä,... »
Kilven Alastalon salissa kootaan pääomia ja jaetaan riskiä
Volter Kilven Alastalon salissa on valittu Helsingin Sanomien kyselyssä Suomen itsenäisyysajan parhaaksi romaaniksi. Se kertoo tapahtumista kuuden tunnin kokouksesta, jossa perustetaan yhtiö parkkilaivan hankkimiseksi. Kirja on tehty ajastusvirtatekniikalla. Lisäksi romaanissa on käytetty rikasta, mutta monin paikoin vaikeasti luettavaa kieltä. Volter Kilpi kuvaa sitä aikaa, jolloin ihmisille tuli kansainvälistymisen lisääntyessä lisää nautintoja ja uusia sanoja... »
Täällä Pohjantähden alla tuotetaan enemmän kuin kulutetaan. Ja kuinka inflaatio vei Jussin rahojen arvon
Jo Väinö Linnan kirjan nimi viittaa yhteiskuntaan, jossa ei ole helpolla päästy. Vaikeuksia, suorastaan katastrofeja, ihmisille aiheuttivat sodat, kulkutaudit ja erityisesti luonnonolosuhteet. Niistä johtuen suomalaiset ovat kohdanneet nälänhädät suhteellisesti kovemmin kuin mikään muu eurooppalainen maa. Kun Koskelan Jussi tarttuu kuokkaansa ja vakuuttaa ” Ja to…os…ta se alkaa.”, niin Väinö Linna kuvaa hetkeä jolloin Suomi... »
Korkojen noustessa kiihtyy myös inflaatio
Taloussuhdanteiden alla on jo muutaman vuoden ajan muhinut pelko inflaatiosta. Se on näkynyt kullan hinnassa sekä suojautumisena esimerkiksi raaka-aineobligaatioilla. Kansanomaisesti inflaatio merkitsee yleisen hintatason nousua ja samalla rahan arvon heikkenemistä. Suurin pelko inflaation osalta liittyy julkisen velan hurjaan kasvuun. Historiallisesti suuret velat on maksettu kiihdyttämällä inflaatiota. Näin tapahtuu yleensä sotien rahoittamisessa. Ei ollut mitenkään... »
Laman käsite laitettava uusiksi
Tilastokeskus kertoi Suomen bruttokansantuotteen romahtaneen viime vuonna 7,8 prosenttia. Kaiken kaikkiaan tässä maassa tehtiin arvonlisäystä 171 miljardia euroa. Kun tehty arvonlisäys alenee, myös jaettavava kakku on pienempi. Tähän Tilastokeskuksen julkistukseen liittyy jo aikaisemmin alkanut keskustelu siitä,onko kyseessä taantuma vai lama. Jos katsotaan Suomen suhdannekuvaa vuosien 1860-2009 välillä, kyseessä olisi ilman epäilyksiä lama. Siihen viittasi... »
Pentti Haanpään näkemys 1930-luvun lamasta
Pentti Haanpää piti parhaimpana kirjanaan Noitaympyrää. Sitä ei julkaistu sen valmistuttua 1931. Romaani kuvaa maailman lamaa, sen vaikutuksia Suomessa ja erityisesti pohjoisessa. Pentti Haanpää ei säästänyt kirjassaan ketään ja sen aikaisessa ilmapiirissä rohkea teos jäi vaille kustantajaa. Se julkaistiin vasta 1956 Haanpään koottujen teosten toisessa osassa. Rahaa ja taloutta Haanpää oli käsitellyt jo ennen... »
Kulutuksesta investointeihin
Kunkin maan kyvyn kuluttaa ratkaisee pitkällä aikavälillä maan vaihtotaseen ylijäämä. Ylijäämä yhdessä kotimaisen säästämisen ja kotimaisten investointien kanssa määrittelee sen elääkö maa yli varojensa. Suomen vaihtotaseen pitkään kestänyt ylijäämä on nostanut kotimaisen yksityisen kulutuksen ennen näkemättömälle tasolle. Ennen nykyistä lamaa yksityinen kulutus oli yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Vertailu vuoksi on syytä muistuttaa Yhdysvalloista. Siellä... »
Omistusasunto VS vuokra-asunto sekä asuntosijoittaminen
Rationaalisuuden sijaan tunteet näyttävät leimaavan keskusteluja, kun käsitellään asuntosijoittamisen järkevyyttä tai vertaillaan omistusasumista vuokralla asumisen kannattavuuteen. Asunnon hinta ei ole subjektiivinen tulkinta, koska sijoitusmaailmasta löytyy yksinkertaisia työkaluja, joilla pääoman tuottoa voi haarukoida suhteessa riskiin. Helsingissä neliömetrin keskimyyntihinta on 3358e ja vuokraneliön keskihinta vuokralaiselle 13,86e. Arvioimme keskimääräisen yhtiövastikkeen olevan noin 2,2e neliömetriltä, joten 100 neliön... »

